Työssä jaksaminen - Näin parannat työkykyäsi tehokkailla menetelmillä

Työssä jaksaminen on monipuolinen kokonaisuus, joka vaikuttaa paitsi yksilön hyvinvointiin, myös työn tuottavuuteen ja laatuun. Sen parantaminen on yhä tärkeämpää nykypäivän työelämässä, jossa paineet ja vaatimukset voivat olla korkealla. Työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen vaatii sekä yksilöltä että työnantajalta aktiivisia toimia.

Työssä jaksamisen edistämiseksi on tärkeää tunnistaa ne tekijät, jotka vaikuttavat työntekijän kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Työergonomian parantaminen, työajan joustavuus, riittävä lepo ja työn ja vapaa-ajan tasapaino ovat avainasemassa työkyvyn tukemisessa. Yksilötasolla ammattitaitoa ylläpitävä ja kehittävä koulutus sekä työyhteisön sosiaalisen tuen vahvistaminen ovat myös tärkeitä elementtejä.

Työnantajan rooli korostuu työympäristön muokkaamisessa siten, että se edistää työssä jaksamista. Työpaikan ilmapiirin kehittäminen, työtehtävien mielekäs järjestely ja selkeät urakehitysmahdollisuudet luovat perustan, jolla työntekijät voivat menestyä ja voida hyvin. Yhteistyö, vuoropuhelu ja jatkuva palautekulttuuri työpaikalla auttavat ylläpitämään motivaatiota ja sitoutumista, mikä puolestaan parantaa työkykyä pitkällä tähtäimellä.

Työkyvyn määritelmä ja merkitys

Työkyky on yksilön edellytysten ja mahdollisuuksien kokonaisuus selviytyä työtehtävistään sekä kehittää itseään työelämässä.

Työkyvyn ulottuvuudet

Työkyky koostuu monista eri ulottuvuuksista, jotka yhteensä määrittävät henkilön kyvykkyyden suoriutua työtehtävistään. Nämä ulottuvuudet voidaan jakaa fyysiseen, psyykkiseen ja sosiaaliseen kykyyn sekä ammatilliseen osaamiseen. Fyysinen työkyky kuvaa terveydentilaa ja kestävyyttä, kun taas psyykkinen työkyky liittyy yksilön mielenterveyteen ja motivaatioon. Sosiaalinen työkyky kuvastaa yksilön kykyä toimia osana työyhteisöä ja ammatillinen osaaminen puolestaan heijastaa taitoja ja tietoja, jotka ovat tarpeen työssä menestymiseen.

Työn ja yksilön välinen yhteys

Työkyvyn ylläpitäminen ja kehittäminen on tärkeää, koska se vaikuttaa suoraan yksilön työssä suoriutumiseen ja hyvinvointiin. Työ ja yksilö ovat jatkuvassa vuorovaikutuksessa: työn vaatimukset, olosuhteet ja järjestelyt voivat joko tukea tai heikentää työkykyä. Toisaalta yksilön terveys, osaaminen ja asenteet vaikuttavat työsuorituksiin ja -tuloksiin. On tärkeää tunnistaa ja tunnustaa tämä vuorovaikutus, jotta voidaan edistää työkykyä ja ennaltaehkäistä työkyvyttömyyttä.

Työssä jaksamisen haasteet

Työelämä asettaa yksilöille monenlaisia haasteita, jotka voivat vaikuttaa henkiseen ja fyysiseen työkykyyn. Työssä jaksamisen ylläpitäminen edellyttää näiden haasteiden tunnistamista ja hallintaa.

Yleiset stressitekijät

Työelämän yleiset stressitekijät ovat usein monimuotoisia ja vaihtelevia. Ne voivat liittyä esimerkiksi työmäärään, epäselviin työn odotuksiin tai jatkuvaan muutokseen työtehtävissä. Stressitekijät voivat johtaa uupumukseen, heikentyneeseen keskittymiskykyyn ja alentuneeseen työmotivaatioon. Selkeiden työnkuvien puuttuminen ja riittämätön tuki ovat tyypillisiä työssä jaksamista heikentäviä tekijöitä.

Työuupumus ja sen tunnistaminen

Työuupumus ilmenee fyysisenä ja henkisenä väsymyksenä, joka ei helpotu lepojaksoilla. Sen tunnusmerkkejä ovat:

• Jatkuva väsymyksen tunne
• Kyyninen suhtautuminen työhön
• Vähentynyt ammatillinen itsetunto

Oikea-aikainen puuttuminen ja työuupumuksen tunnistaminen ovat avainasemassa työssä jaksamisen tukemisessa. Työntekijöiden ja esihenkilöiden tulisi olla tietoisia työuupumuksen merkeistä sekä olla valmiita puuttumaan niihin.

Työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen

Työkyvyn ylläpitäminen ja parantaminen ovat olennaisia tekijöitä työssä jaksamisessa. Selkeät toimintatavat ja käytännöt tukevat työntekijän päivittäistä hyvinvointia ja pitkän aikavälin työkykyä.

Terveyden edistäminen

Työntekijän fyysinen ja psyykkinen terveys ovat perusta hyvälle työkyvylle. Säännöllinen liikunta, tasapainoinen ruokavalio ja riittävä uni ovat peruselementtejä, jotka vaikuttavat positiivisesti työssä jaksamiseen. Työnantajan tulee tarjota mahdollisuuksia näiden asioiden edistämiseen, esimerkiksi työpaikkaliikunnan ja ergonomisten työvälineiden muodossa.

• Liikunta: Vähintään 150 minuuttia kohtalaista tai 75 minuuttia reipasta liikuntaa viikossa.
• Ruokavalio: Tasapainoinen energiantarpeeseen suhteutettu ruokavalio, runsaasti kasviksia ja vähän prosessoituja tuotteita.
• Uni: 7-9 tuntia laadukasta unta yössä.

Työn ergonomian merkitys

Ergonomisesti suunniteltu työympäristö ja -välineet vähentävät rasitusta ja lisäävät mukavuutta työssä. Työasennon ja -välineiden oikeaoppinen säätäminen sekä vaihtelevien työasentojen mahdollistaminen ovat tärkeitä askeleita kohti parempaa työergonomiaa, mikä puolestaan parantaa työkykyä.

• Työasema: Säädettävä tuoli ja pöytä, jotka tukevat luonnollista ryhtiä.
• Näytön korkeus: Silmien tasolla, etäisyys noin 50-70 cm.
• Työvälineet: Ergonomiset näppäimistöt ja hiiret, jotka vähentävät ranteiden rasitusta.

Tauot ja palautuminen työssä

Tauot ja työstä palautuminen ovat keskeisiä elementtejä työkyvyn ylläpidossa. Säännölliset tauot työn aikana auttavat ehkäisemään uupumusta ja ylläpitävät keskittymiskykyä. Lyhyet aktiiviset tauot eli "mikrotaukojen" pitäminen päivän aikana edistävät verenkiertoa ja lievittävät lihasjännitystä.

• Mikrotauot: Lyhyitä parin minuutin taukoja joka tunti.
• Lounastauko: Vältä työskentelyä lounastauon aikana.
• Palautumistekniikat: Esimerkiksi hengitysharjoitukset ja venyttely, tukevat palautumista työpäivän aikana.

Työkykyvalmennuksen rooli

Työkykyvalmennus on tarkoitettu tukemaan yksilöitä heidän työssään ja edistämään heidän ammatillista kestävyyttään. Valmennuksen tarkoituksena on varmistaa, että henkilöt voivat toimia työssään mahdollisimman hyvin.

Sulavan Liekin TyKy-polku® on täysin uudenlainen lähestymistapa työkyvyn kehittämiseen ja ylläpitämiseen. Sulavan Liekin TyKy-polku® voidaan suunnitella työyhteisön tarpeisiin sopivaksi kun mukaan tulee yli 8 henkeä työyhteisöstä. Jokainen työkykyvalmennuksemme edistää yhteisön kokonaisvaltaista hyvinvointia myös pitkällä tähtäimellä ja jo askelkin vie eteenpäin. Ainutlaatuinen Hyvinvoinnin Liekit® -menetelmä osana työkykyvalmennusta luo selkeän ja monivaiheisen reitin, joka ohjaa koko työyhteisöä kohti parempaa työkykyä. 

Valmennuksen tavoitteet

• Yksilön työkyvyn parantaminen: Valmennuksen keskeinen tavoite on vahvistaa valmennettavien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista työkykyä.
• Työelämässä jatkaminen: Auttaa henkilöitä säätelemään työmääräänsä ja kehittämään toimintatapoja, jotka mahdollistavat pidemmän uran.

Kenelle valmennus sopii

• Työelämässä olevat henkilöt: Ne, jotka kokevat haasteita työssä jaksamisen kanssa tai jotka haluavat kehittää työssä suoriutumistaan.
• Työhön paluu: Ihmiset, jotka ovat olleet poissa työelämästä esimerkiksi sairauden tai uupumuksen vuoksi ja tarvitsevat tukea paluuseen.

Sulavan Liekin TyKy-polku® on adaptiivinen prosessi, joka räätälöidään aina yksilön tarpeiden mukaan.

Työssä jaksamisen tukeminen työpaikalla

Työssä jaksaminen on ensiarvoisen tärkeää henkilöstön hyvinvoinnin ja tuottavuuden kannalta. Työkykyvalmennus ja räätälöidyt kehittämistoimenpiteet ovat työpaikan keskeisiä työkaluja tukemaan työntekijöiden päivittäistä työssä jaksamista.

Henkilöstön kehittämistoimenpiteet

Työkykyvalmennus on yksi keskeisistä keinoista tukea työntekijöiden jaksamista. Se sisältää muun muassa:

• Henkilökohtaiset valmennukset, jotka keskittyvät yksilön omiin tarpeisiin ja voimavaroihin
• Ryhmävalmennukset, jotka vahvistavat yhteisöllisyyttä ja tarjoavat vertaistukea
• Tietoiskut, jotka tukevat ja kasvattavat ymmärrystä stressinhallinnasta ja vuorovaikutuksesta 

Havaittuaan työntekijän työssä jaksamisen heikentyneen, työnantajan tulisi aktiivisesti tarjota työkykyvalmennusta osana työhyvinvointistrategiaa.

Työyhteisön merkitys

Työyhteisön ilmapiiri ja rakenne ovat ratkaisevassa asemassa työssä jaksamisen kannalta. Käytännössä tämä tarkoittaa seuraavia toimenpiteitä:

• Kollegiaalinen tuki, jossa työntekijät tarjoavat toisilleen apua ja tukea päivittäisessä työskentelyssä
• Esimiesten kouluttaminen tunnistamaan uupumisen merkkejä ja puuttumaan niihin ajoissa
• Vuorovaikutustaitojen kehittäminen, jotta työyhteisön jäsenet pystyvät toimimaan rakentavasti ja tukemaan toistensa työssä jaksamista

Avoin kommunikaatio ja hyvät vuorovaikutussuhteet työyhteisössä ovat merkittäviä tekijöitä työhyvinvoinnin edistämisessä.

Yhteenveto

Työkyvyn parantaminen on monitahoinen prosessi, joka vaatii kokonaisvaltaista lähestymistapaa. Se muodostuu sekä yksilön omista toimista että työympäristön tekijöistä. Työkyvyn kehittämisessä keskeisiä ovat seuraavat komponentit:

• Henkilökohtainen hyvinvointi: Terveelliset elämäntavat, kuten riittävä uni, tasapainoinen ravinto ja säännöllinen liikunta, ovat perusta hyvälle työkyvylle.
• Mielenterveys: Stressinhallinnan keinojen opettelu ja työn aiheuttaman henkisen kuormituksen tunnistaminen ovat tärkeitä työssä jaksamisen kannalta.
• Työyhteisön tuki: Positiivinen ilmapiiri, ergonominen työympäristö sekä joustavat työaikajärjestelyt tukevat työntekijän jaksamista.
• Jatkuva oppiminen: Ammattitaidon ylläpitäminen ja kehittäminen auttavat pysymään ajan tasalla ja lisäävät motivaatiota.

Työssä jaksaminen on yhdistelmä hyvinvointia, työympäristön olosuhteita ja yksilön aktiivista roolia oman työkyvyn ylläpitämisessä. Työnantajat voivat edistää näitä seikkoja tarjoamalla kattavia työterveyspalveluita ja kehittämällä työpaikan käytäntöjä. Yksilön on tärkeää ottaa vastuuta omasta hyvinvoinnistaan sekä hakea apua ja tukea tarvittaessa.

Kirjoituksen takana yhteistyökumppanimme Muutos Digital.