Näin työkykyvalmennus tukee organisaation menestystä

Miten työkykyvalmennus eroaa työhyvinvointivalmennuksesta? 

Työntekijän työkyvyn taustalla on useita lakeja, jotka määrittävät työnantajan vastuita yksilön hyvinvointiin liittyen. Työterveyshuolto- ja työturvallisuuslailla on tarkoitus suojata työntekijän työkykyä. Työkyvyn huomiointi on siis lakisääteistä, minkä takia asian tarkastelu on kaikille organisaatioille tärkeää, jopa pakollista.

Todellisuudessa työntekijän oma vastuu työkyvystä ja -hyvinvoinnista on merkittävässä roolissa. Kaikki muutokset, sekä positiiviset että negatiiviset, tapahtuvat yksilötasolla - myös työajan ulkopuolella. Siksi työelämää ei voi irrottaa elämästä ja puhumme mieluummin (työ-)elämästä. 

Työkykyyn liittyvä vastuunjako voi olla haastavaa, minkä takia Sulava Liekki on rakentanut yksilön oman työkyvyn kasvattamiseen ja kehittämiseen tähtäävän valmennuskokonaisuuden. Siinä huomioidaan vahvasti yksilöiden omat mahdollisuudet vaikuttaa työkykyyn.

Selkeyden vuoksi on hyvä tiedostaa, että työkyky ja työhyvinvointi ovat kaksi eri asiaa. Näin kummankin valmentaminen vaatii erilaista otetta. Oleellista on tietää lähtötilanne sekä tarkistaa prosessin kulkemisen jälkeen lopputilanne.

Työkykyvalmennus on tavoitteellista toimintaa, joka tähtää todelliseen työkyvyn paranemiseen ja työkyvyn huononemisen ennaltaehkäisyyn.

Työhyvinvointi on puolestaan laajempi käsite, jonka taustalla ei ole yhtä selkeää määritelmää. Työhyvinvoinniksi saatetaan mieltää jopa sellaisia asioita, jotka vähentävät työkykyä. Hyvä esimerkki on runsaasti alkoholia sisältävät “työhyvinvointipäivät”, jotka eivät ainakaan fysiologisesti edistä työkykyä, päinvastoin. 

Miten ja miksi työnantajan kannattaa tukea henkilöstöä työkykyvalmennuksella? Muun muassa näitä kysymyksiä avaamme tämän artikkelin avulla.

Miksi TyKy-polku®?

TyKy-polku® on työkykyvalmennuksella voidaan ylläpitää hyvää työkykyä, tunnistaa työkyvyn heikkenemisen riskiryhmiä ja ennaltaehkäistä heikentynyttä työkykyä. TyKy-polku® on kehitetty ylläpitämään, edistämään ja palauttamaan työntekijän työkykyä.

Tiedetään, että palautuminen stressitekijästä kestää vähintään 3kk ja todellisia muutoksia ei voi odottaa tätä lyhyemmässä ajassa. Tässä ajassa voidaan saavuttaa jo tuloksia, mutta on yksilöllistä riittääkö tämä aika vai meneekö palautumiseen vielä pidempään. Valmennuksemme ottaa huomioon erilaiset yksilöt ja auttaa heitä kehittämään tehokkaasti omaa työkykyään.

Hermoston palautuminen kestää aina vähintään kolme kuukautta

On voitu todeta, että vaikeaan ylikuormitustilaan ajautuneen ihmisen hormonaalinen ja hermostollinen säätely on lähes samanlainen kuin ylikuntotilassa olevalla urheilijalla. Tästä voidaan päätellä, että ylikuntotilan ja voimakkaan stressin jälkeinen palautuminen vie samankaltaisen ajan. Tuloksia ei voi odottaa siis yhdessä päivässä.

Palautumiseen vaaditusta ajasta on paljon käytännön esimerkkejä. Synnytyksen jälkeinen lapsivuodeaika on 12 viikkoa (synnytyksen kokonaispalautuminen voi hyvinkin kestää vuoden tai ylikin) ja aivoinfarktin jälkeen tiedetään aivojen olevan erityisen muovautuvat ja harjoittelun kannalta vastaanottavat juuri noin kolmen kuukauden ajanjakson ajan. Ylikuormituksesta palautuminen kestää helposti paljon pidempään kuin vain kolme kuukautta. 

Koska palautuminen vie aikaa, on tärkeää olla itselleen armollinen kuormittuneen hermoston palautumisjakson aikana. Valmennuksissamme olemme ottaneet huomioon aikatarpeen, sillä haluamme tarjota asiakkaillemme aidosti kohentunutta työkykyä laastareiden sijaan.

Panostamalla työkykyyn menestyksen edellytykset paranevat

Työkykyyn ja sulavaan vuorovaikutukseen satsaavat (työ-)yhteisöt lisäävät menestystekijöitään monella eri rintamalla. Työkykyä kannattaa johtaa strategisesti, sillä uudistuva työelämä synnyttää jatkuvasti uudenlaisia psykologisen palautumisen, aivotyötaitojen ja hybridityön haasteita.

Työyhteisö, jossa osataan ennakoida työkykyä kyykyttäviä ongelmia, menestyy todennäköisemmin ja kestävämmin.

Menestyksen edellytykset paranevat yksilöiden työkykyä tukemalla esimerkiksi siksi, että keskittyminen ja priorisoinnin taidot vahvistuvat. Hukkaan valuvien työtuntien määrä vähenee ja henkilöstön voimavarat kasvavat. Näin pienistä puroista voi syntyä meri, joka kääntyy koko organisaation voitoksi.

Todellinen muutos tapahtuu pienin askelin

TyKy-polun askeleet on valittu tarkoin ja polku on rakennettu niin, että tukea on saatavilla. Todellisen muutoksen tekeminen voi helposti jäädä tapahtumatta siksi, että laaditaan liian suuria tavoitteita ja liian haasteellisia toimintasuunnitelmia resursseihin nähden. On tärkeää, että muutokset tehdään mukaillen omaa muutoskykyä.

Jokainen meistä oppii eri tavalla ja tarvitsee oman ajan muutoksen tekemiseen. Olemme huomioineet näitä yksilöllisiä piirteitä kaikissa valmennuksissamme.

TyKy-polku® sisältää tienviittoja, jotta matka olisi selkeämpi ja tukisi todellista työkykyä. Yksilön kehitys ja muutosaskeleet ovat tärkeitä paitsi yksilön oman hyvinvoinnin kannalta, mutta myös koko yhteisön kannalta. Yksilön elämään vaikuttavat monet eri osa-alueet ja ne tulevat huomioiduksi kokonaisvaltaisesti TyKy-polussa.

Pitkäkestoinen ja haitallinen stressi johtaa työuupumukseen

Lyhytkestoisella stressillä on myönteisiä vaikutuksia toiminta- ja suorituskykyyn. Sen sijaan stressin jatkuessa pitkään, tila kehittyy haitalliseksi. Jos stressin oireisiin ja syihin ei pureuduta ajoissa, tila voi edetä työuupumusoireyhtymäksi.

Työuupumuksesta kärsivä kokee kroonistunutta väsymystä, henkistä etääntymistä työstä, jopa kyynistymistä. Uupunut työntekijä voi kärsiä kognitiivisen hallinnan - sekä tunteiden hallinnan häiriöistä. Työuupumus heikentää työssä suoriutumista, terveyttä ja työturvallisuutta. Työuupumus on pahimmillaan työntekijän elämänlaatua pahasti heikentävä asia, mutta myös kansantaloudellisesti merkittävä seikka. Työuupumuksen mittaamiseen (BAT-kysely) on kehitetty oma mittaristonsa, jolla voidaan parhaimmillaan jopa estää työuupumuksen kehittyminen ja kroonistuminen. 

BAT-23 soveltuu tutkimus- ja työuupumuksen riskitasojen arviointikäyttöön sekä ennakointiin. Lisäksi BAT-12 soveltuu tutkimuskäyttöön ja työuupumuksen riskitasojen määrittelemiseen esimerkiksi työpaikan ryhmätason seulontakartoituksissa. Nämä kaksi mittaristoa on kehitetty ammattilaisten käyttöön.

BAT-4 soveltuu parhaiten yleisiin työelämätutkimuksiin sekä työpaikkojen barometritutkimuksiin organisaatio- ja ryhmätasolla ja silloin, kun halutaan tehdä esimerkiksi ryhmävertailuja tai tarkastella muutoksia aikajanalla. BAT-kyselyn pohjalta on kehitetty mittaristo nimeltä Työuupumuksen liikennevalomalli, joka määrittelee raja-arvot riskille työuupua Suomessa. Mittaristossa punaisella alueelle sijoittuvat raja-arvot kertovat työuupumuksesta, keltaiselle alueelle riskiä työuupua ja vihreälle alueelle sijoittuvat raja-arvot kertovat, ettei uupumusoireita esiinny lainkaan.

Erilaisten kyselyjen hyödyntäminen työpaikan tilanteen kartoituksessa auttaa näkemään, missä ollaan ja miten tehdyt muutokset vaikuttavat. Jos kyselyjä ja kartoitusta ei tehdä, tuloksiakaan ei voida mitata kunnolla.

Resilientti organisaatio koostuu resilienteistä yksilöistä

Kielitoimiston sanakirjan määritelmän mukaan resilienssillä tarkoitetaan kykyä pysyä toimintakykyisenä vaikeissa muutostilanteissa ja palautua niistä. Se on rinnastettavissa esimerkiksi kriisinkestävyyteen, selviytymis- ja palautumiskykyyn, muutos-, psyykkiseen joustavuuteen ja henkiseen kestävyyteen. Resilienssillä voidaan viitata myös ihmisryhmän yhteiseen kykyyn selviytyä haasteista. 

Arjessa asiat tuppaavat menemään eri tavoin kuin suunniteltiin. Eteen tulee pulmatilanteita, joita ratkotaan päivittäin. Resilientti organisaatio kykenee ylläpitämään toimintakykynsä myös näissä tilanteissa ja toipuu poikkeustilanteen aiheuttamista muutoksista, sopeutuen uuteen tilanteeseen. Muutoskykyinen organisaatio jatkaa aktiivista toimintaympäristön seurantaa ja kykenee kehittämään toimintaansa yllättävän tapahtuman jälkeenkin. 

Resilienteissä organisaatioissa voidaan erottaa kolme keskeistä toimintatapaa: ihmistä arvostava johtaminen ja toimintakulttuuri, yhteistyö sekä ennakointi ja jatkuvuudenhallinta. Resilientissä organisaatiossa jokainen tietää olevansa tärkeä niin ihmisenä kuin ammattilaisena. Kaikki osallistuvat päätöksentekoon, valmisteluun, toiminnan kehittämiseen ja yhteiseen oppimiseen. Kriisin yllättäessä toimitaan innovatiivisesti, sitoutuen, yhteistyökykyisesti, empaattisesti ja inhimillisyyttä noudattaen. Organisaatiossa rakennetaan hyvää yhteistyötä sekä luottamusta työyhteisöjen sisällä, osastojen välillä ja verkostoissa. 

Muutoskykyiset organisaatiot ennakoivat sekä toimintaansa, että toimintaympäristönsä kehitystä. Tulevaisuustyöhön osallistuu koko henkilöstö yhdessä verkostojen kanssa. Resilientit organisaatiot paneutuvat antaumuksella riskienhallintaan tunnistaen ja minimoiden ne poikkeamaennakkosuunnitelmilla ja poikkeamatilanteita myös harjoitellaan.

TyKy-polut tukevat yksilön kykyä toimia muutostilanteissa antamalla konkreettisia työkaluja selviytyä muutoksista. Avasimme artikkelissa “Mikä ihmeen mikrotauko” mikrotaukojen hyötyjä. Kun palautuu paremmin paranee resilienssikin. Käytännössä siis tietoisella keskittymisellä ja palautumisen harjoittelulla voi suoraan vaikuttaa kykyyn selviytyä muutoksista.

Syvä työ on avain Sulavaan -tilaan

Syvä työ (deep work) tarkoittaa työskentelyä keskittyneessä tilassa, ilman ulkoisia tai sisäisiä häiriötekijöitä, jolloin ihmisen henkinen kapasiteetti on kokonaan käytössä. Pystyt suorituksiin, joita jälkeenpäin ihmettelet ja joita muutkin hämmästelevät. Tästä tilasta käsin pystyt parissa tunnissa saavuttamaan tuloksia, jotka normaalioloissa vaatisivat koko päivän työntekoa. Ja tulokset ovat kauttaaltaan korkeatasoisempia, kuin tavallisesti. Syvä työ vaatii aikaa, jolla raivataan tilaa keskittymiselle ja huomion suuntaamista tiettyyn kohteeseen ilman häiriötä tunnin tai puolentoista ajan. Se vaatii itsekuria ja kalenterin priorisointia. 

Flow-tilaa, jota me kutsumme Sulavaksi tilaksi kutsutaan psykologiseksi mielentilaksi ja huippukokemukseksi. Tässä tilassa on sujuvuutta, mielihyvää ja ihminen on uppoutunut tekemiseen siten, että keho ja mieli työskentelevät harmonisena kokonaisuutena kohti päämäärää ilman häiritseviä ajatuksia tai tunteita. Tässä tilassa ihminen ei rasitu kuten stressaavassa tilassa vaan pikemminkin toimii optimaalisesta tilasta käsin.

Häiriötön tila takaa parhaimmat olosuhteet saavuttaa Sulavan-tilan. Tähän tilaan liitetään usein luova ongelmanratkaisukyky ja muutenkin luovuus. Asiat vain tapahtuu ilman minkäänlaista pakotetta. Tiedetään, että 90-120 minuuttia häiriötöntä keskittymistä voi johtaa jopa 500 kertaiseen työtehokkuuteen. Sulavaan tilaan kannattaa siis panostaa jo pelkästään hyvinvointia tavoitellen, mutta myös yrityksen tuottavuuden parantamiseksi. 

Me annamme työkaluja, joilla voi parantaa mahdollisuuksia löytää useammin Sulava tila arjesta.

Kooste

Työkyky on moniulotteinen käsite, johon vaikuttavat alan lisäksi muun muassa yksilön omat tarpeet ja ympäristö. Työkyvystä huolehtiminen on kestävän menestymisen kannalta todella tärkeää, sillä erinomainen työkyky antaa loistavan pohjan hyvälle voinnille, kekseliäälle mielelle, sujuvalle työnteolle sekä tiimien jaksamiselle. 

Me olemme työkyvyn kehittämisen ammattilaisia - anna meidän tehdä hyvästä työkyvystä todellisuutta myös teillä!

Artikkelin takana Sulavan Liekin TyKy-verkko: 

Pia Airio-Huuhtanen Turkoosituuli tmi

Aino Papinniemi Aatelma Oy

Tiia Vehman Sulava Liekki Oy toimitusjohtaja

Aiheen taustoja ja lähteitä

Lakipykäliä:
Työterveyshuoltolaki 21.12.2001/1383
Työturvallisuuslaki 23.8. 738

Työterveyshuollon järjestämisestä on säädetty laissa, joka määrää, että työnantajan on järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon tulee järjestää ja toteuttaa siinä laajuudessa kuin työstä, työjärjestelyistä, henkilöstöstä, työpaikan olosuhteista ja niiden muutoksista johtuva tarve edellyttää, siten kuin tässä laissa säädetään. (Työnantajan velvollisuudet 4§). Laki säätelee tämän lisäksi mm. työterveyshuollon ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta, työterveyshuollon palveluista ja tuottamisesta.  

Työturvallisuuslaissa määritellään työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi.  Tarkoitus on ennaltaehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä ja työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden, jäljempänä terveys, haittoja. Tämä laki soveltuu työsopimuksen perusteella tehtävään työhön sekä virkasuhteessa tai siihen verrattavassa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa tehtävään työhön sekä muuhun laissa soveltamisalaan kuuluvat työt. Tässä laissa määritellään mm. työnantajan yleisistä velvollisuuksista, yhteistoiminnasta, työntekijän velvollisuuksista ja oikeudesta työstä pidättäytymiseen sekä työolosuhteista sekä erityiset työn teettämisen tilanteista.

Suomessa on olemassa runsaasti tutkittua tietoa yksilön työkyvystä mm. elämäntapamuutosten, yksilölähtöisen stressinhallinnan, korvaavan työn mallin ja työn muokkauksen, osasairauspäivärahan ja yksilöpsykoterapian myönteisistä vaikutuksista. Tämän lisäksi on olemassa näyttöä mm. työura valmennuksen, työkykykoordinaattoritoiminnan, psykososiaalisen työympäristön ja fyysisen ergonomian kehittämisen myönteisistä vaikutuksista. Vaikuttavuudesta on näyttöä esimerkiksi elämäntapamuutosten, yksilölähtöisestä stressinhallinnasta, fyysisen ergonomian kehittämisestä sekä joidenkin psykoterapiamuotojen myönteisiä kustannusvaikutuksia. 

Lisää aiheesta:

https://www.ttl.fi /teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus
https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/resilientti-organisaatio
https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-391-050-8
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/163779/VNTEAS_2022_7.pdf
https://soundcloud.com/filosofian-akatemia/miksi-tavoitella-flow-tilaa-tyossa-ja-miten-siihen-paasee
https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/220172/Fasilitoitu%20Flow-workshop_Auri%20Vesala.pdf?sequence=2&isAllowed=y
https://www.duodecimlehti.fi/duo91828
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2012/13/duo10363#s2
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2001/6/duo92161#s4
https://www.duodecimlehti.fi/lehti/2015/24/duo12901#s7
https://www.duodecimlehti.fi/duo16816

Bonus: Miten mitata henkilöstön työkykyä ja ennakoida muutoksia?

Yksi tapa mitata työntekijöiden työkykyä on siihen kehitetty mittari nimeltä kykyviisari, joka on kehitetty alun perin tilanteisiin, joissa on osaamiseen liittyviä haasteita, eriasteisia terveysongelmia tai vammaisuutta. Kykyviisari-kyselyn käyttäminen ei edellytä tiettyä ammatillista tai koulutuksellista taustaa. Kykyviisari toimii moniammatillisen ja monialaisen verkoston yhteisenä välineenä, eikä se ole diagnosoiva menetelmä, vaan se arvioi suuntaa antavasti ja moninäkökulmaisesti vastaajan tilannetta. Kykyviisaria voidaan käyttää organisaatioiden, päättäjien ja tutkijoiden työvälineenä. Kyselyllä voidaan kerätä luotettavaa työ- ja toimintakykyyn liittyvää tietoa. Lisäksi Kykyviisarilla kerättyä seurantatietoa voidaan käyttää toiminnan vaikutusten ja vaikuttavuuden arvioinnissa.